Suosikkirotukysely

Kysyimme lukijoiltamme mikä on suosikkikoirarotusi. Kyselyyn tuli yli kolmesataa vastausta (332 kpl).

Viisi suosituinta rotua olivat:

1. Kultainen noutaja 15,5 % annetuista äänistä
2. Saksan paimenkoira 9,5 % annetuista äänistä
3. Labradorin noutaja 9,4 % annetuista äänistä
4. Suomen pystykorva 4,5 % annetuista äänistä
5. Sekarotuinen 4,0 % annetuista äänistä

Kaikkiaan eri rotuja ehdotettiin 85 kpl.

T-paidan voitti arvonnassa Jutta Riistavedeltä. Paita tulee postissa parin viikon sisällä.

Monet vastaajat lähettivät myös kuvia omista lemmikeistään. Kiitos kaikille mukavista kuvista.

Jotkut olivat kertoneet myös juttuja omista suosikeistaan, julkaisemme yhden, mielestämme parhaan jutun. Kirjoittaja ei halua nimeään julkaistavan. Lähetämme hänelle myös pienen yllätyspalkinnon. Tulee postissa parin viikon sisällä.

Papillon

Näin joskun teininä TV:stä koira-aiheisen ohjelman, jossa näin rotunsa edustajia ensimmäisen kerran. Ihastuin aivan suunnattomasti tähän pienikokoiseen, iso-korvaiseen, hieman Dumbo-norsun näköiseen pehmoiseen versioon. Päätin, että minulla tulee vielä jossain vaiheessa olemaan juuri tuon rotuinen koira.

Vuodet vierivät eteenpäin, minulle tuli lisää ikää. Tunsin, että olin valmis huolehtimaan ja kantamaan vastuun pienestä koiranpennusta Kävin kirjastossa lainaamassa koira-aiheisia kirjoja ja lehtiä, joista etsin kaiken mahdollisen tiedon tästä suloisesta rodusta, sekä koiran kasvatuksesta.

Seuraavaksi aloin selvittämään Suomen kennelliitosta, mistäpäin maatamme löytyisi tämän rodun kasvattajia. Lähin kasvattaja sijaitsi 50 km: päässä ja siellä olisi 2 luovutusikäistä pientä perhosta, tyttö ja poika. Menin käymään kennelissä, mukaani otin äitini sekä hänen siskonsa, jolla on paljon kokemusta koirista.

Tuo tyttö-koira näytti jo isolta, olihan se 4 viikkoa vanhempi kuin tuo pieni pojan rääpäle, joka ei jaksanut pitää vielä isoja korvia pystyssä, vaan ne roikkui alaspäin. Tuo pieni poika oli erittäin arka, vapisi pelosta kun kasvattaja nosti pienen, pullea-vatsaisen, valkoisen pojan pöydälle. Päätin, että tämä on se minun koirani. Ikää koirallani oli 9 viikkoa vuonna 1991. Teimme kasvattajan kanssa kaupat koirasta, ja sain koiran heti mukaani. Autoon olin ottanut koiraa varten pienen filtin ja valko-mustan pehmopallon. Matkalla kotiin, tämä pieni pentu voi pahoin, kuolasi ja oksensi vuoronperään.

Aikaa kului, ja tästä pienestä arkajalasta kasvoi koko korttelin kuningas, siinä sai isommat koirat tuta, miltä tuntui, kun peloton ja pieni ärripurri jahtasi kylän muut koirat niin kauas kuin pippuri kasvaa.. ( Yleensä se jahtasi muut koirat pois koko tien pituudelta, sitten se palasi ylpeänä itse kotiin. )

Nyt, tällä hetkellä tuo pieni poika on jo 17 vuotta 8 kk:tta!!!!

Koirani on ollut erittäin terve rotunsa edustaja. En ole päivääkään katunut rotuvalintaani. Minulle sopi ensimmäiseksi koiraksi pieni Papillon; Se oli miellyttävän näköinen ja kokonsa puolesta helppo hallita. Pidin myös tästä rodusta sen älykkyyden vuoksi.

Pentuna se mm. karkasi perääni, kun lähdin mestsästä poimimaan mustikoita, ja löysi minut metsästä jättämieni jälkien perusteella, se oppi avaamaan oven, mikäli ovi ei ollut lukossa; se keksi, että kun se hyppää ovea vasten, takaovi aukeaa; välillä se tepsutteli muina miehinä perässä naapuuriin, koska oli ilmeisesti "vakoillut" ikkunasta, minne olin mennyt..

Pentuaikana se tuli toimeen ERITTÄIN HYVIN minun 6-vuotta vanhan veljeni kanssa; Veljeni ja koirani näyttivät nauttivan toistensa seurasta! kun jompi kumpi kaipasi "toimintaa", aina oli kumpikin osapuoli valmiita leikkimään ja taistelemaan.

Nyt, kun koirani on iäkäs, elämme päivä kerrallaan. Vielä en rakkaasta kaveristani aio luopua. Koirani on vanha, näkö ja kuulo ovat huonot. Se kuitenkin syö ja juo normaalisti, mutta on tullut höperöksi. Niin, tuo oma pieni perhoseni on saanut elää hyvän ja uskomattoman pitkän elämän. Siitä on ollut minulle niin paljon iloa ja seuraa, että koen olevani koiralleni velkaa; sillä on oikeus elää niin kauan, kun terveyttä riittää, ja minä hoivaan sitä tämän elämänsä loppuun saakka.

- Pikkuinen Papillon -

kuva: Wikimedia

Mikä on sinun suosikkirotusi?

Kilpailu on päättynyt. Arvonnassa t-paidan voitti Jutta Riistavedeltä. Palkinto tulee postissa parin viikon sisällä. Onnittelut!Kerro mikä koirarotu Sinua miellyttää eniten? Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 22.10.2008 koira-aiheinen t-paita. Luettelo kaikista koiraroduista

Sopivan koirarodun valinta.

Oikean ja sopivan rodun valinta on erittäin tärkeää, toisille sopii ehkä iso, paljon liikuntaa vaativa koira ja jollekulle toiselle taas pieni seurakoira.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 600 000 koiraa, yli 300 rekisteröityä rotua. On siinä valinnanvaraa.

Kannattaa varata riittävästi aikaa tutustumiselle eri rotuihin. Oikean, juuri sinulle sopivan rodun valinta antaa hyvät edellytykset monivuotiselle yhteiselämällenne.

Eri koiraroduilla on omat ominaispiirteensä, toiset vaativat paljon liikuntaa, joidenkin turkki vaatii enemmän hoitoa kuin toisten, toisia taas on helpompi kouluttaa. Kannattaa myös miettiä oletko itse kiinnostunut jostain tietystä koiraharrastuksesta, ja onko valitsemasi rotu siihen sopiva.

Usein rodun valinta tehdään henkilökohtaisella tasolla. Eri ihmisillä on
omia mieltymyksiään ja ennakkoluulojaan koiraroduista. Joku on kuullut jotain, joku toinen on lukenut sitä ja toinen tätä.

Jotkut ihmiset valitsevat koiran koon perusteella, iso/pieni, toiset taas haluavat koiran, jonka pää ja naama miellyttävät, ja on myös niitä, jotka analysoivat koirarotuja temperamentin perusteella. Olennaista on kuitenkin, että riippumatta valintasi perusteista, päädyt rotuun, joka on juuri sinulle sopivin.

Valinnassa täytyy kuitenkin ottaa huomioon myös muita seikkoja. esimerkiksi kotisi koko, isot koirarodut vaativat enemmän tilaa, toiseksi onko sinulla lapsia, jotkut rodut sopeutuvat paremmin elämään lasten kanssa jne.

Ennenkuin hankit koiran, mieti vielä seuraavia seikkoja:

• Onko sinulla tai jollakin toisella perheessäsi allergioita?
• Onko sinulla tarpeeksi aikaa koiralle?
• Oletko valmis elämään koirasi kanssa seuraavat 10-16 vuotta?
• Onko taloudelliset asiat kunnossa, koirasta tulee lisäkustannuksia?
• Onko asunnossasi lupaa pitää lemmikkieläimiä?
• Onko sinulla valmiudet ulkoilla koirasi kanssa monta kertaa joka päivä?

Miten opetat koiranpentusi sisäsiistiksi

Ensimmäinen ja tärkein opeteltava asia pennulle on sisäsiisteys, jos sen oppiminen viivästyy luvassa on sotkuja ja ongelmia. Sen lisäksi opetetut pennut ja koirat yleensä ovat onnellisempia kuin kouluttamattomat. Aikataulu on opettelussa tärkeä, pennun täytyy päästä ulos ainakin heti herättyään, ennen nukkumaan menoa ja noin puolen tunnin kuluttua syömisestä sekä mielellään vielä väliaikoinakin.

Ensimmäinen askel opettelussa on ajoitus. Oikea aloitusaika on 8-12 viikon iässä. Pennut eivät luonnostaan halua liata pesäänsä, oma peti on niille pesä. Sinun tehtäväsi on opettaa niille, että pesän ulkopuolellakin on alue,(muut sisätilat) johon ei sovi tehdä tarpeitaan. Oikea paikka on vasta oven ulkopuolella.

Pentujen pitäisi päästä tarpeilleen parin kolmen tunnin välein. Parhaiten oppiminen tapahtuu, jos käytät niitä aina samoissa paikoissa ja vieläpä käytät samaa reittiä ja ovea ulosmentäessä. Koirat ova tapojensa orjia, anna pennun asioida paikoissa, joissa se myöhemminkin saa tehdä tarpeensa. Silloin niille kehittyy rutiini ja oppiminen on helpompaa.

Tarkkaile myös pentua koko ajan, jos huomaat sen etsivän paikkaa tarpeiden tekoon, toimi nopeasti ja päättäväisesti. Hengitysrytmi, edestakaisin astelu ja ovelle tuijottelu ovat hyviä merkkejä, joista voit päätellä, että tarpeille pitäis päästä.

Pennulle kannattaa myös opettaa käsky, jolloin se osaa tehdä tarpeensa oikeaan aikaan ja paikkaan. Lemmikkisi suorittaessa asiansa käskystäsi, älä unohda kehuja, muista kertoa kuinka hyvä ja hieno koira se on. Leiki ja pidä hauskaa koirasi kanssa. Tästä on sekin hyöty, että koira osaa tehdä tarpeensa ajoissa. Jos menet sisälle heti asioinnin jälkeen pentu oppii pidättelemään ja tekee tarpeensa vasta ennen kotiin paluuta, ettei ulkoilu vain keskeytyisi.

Pentujen teettäminen

Pentujen teettämisen täytyy olla vastuullista toimintaa, siihen ei pidä ryhtyä siksi, että ”se on jännittävää tai kivaa” tai pelkästään tienaamismielessä.

Kaikki alkaa oikeanlaisen uroksen löytämisellä ja päättyy iloiseen tapahtumaan kun pennut syntyvät. Välillä on joitakin kriittisiä vaiheita, jolloin on toimittava oikein sen varmistamiseksi, että kaikki menee hyvin.

Esimerkiksi ammattitaitoiset kasvattajat eivät teetä koirallaan pentuja turhan usein, lähinnä silloin kun löytyy sopiva uros. Tällä varmistetaan se, että pennut ovat terveitä ja hyväkuntoisia.

Etukäteen kasvattaja on tietenkin selvittänyt, että molemmat koirat ovat terveitä, eikä mitään piileviä tauteja ole. Lisäksi voidaan selvittää koirien aikaisempi suku ja mahdolliset eläinlääkäriltä saatavat terveysselvitykset. Pentujen teettämiseen voidaan ryhtyä, mikäli ongelmia ei selvityksissä ilmene.

Yleensä narttukoiralla voi olla kiima-aika 1-3 krt/vuosi. Juoksuaika kestää noin 18 vrk, josta jälkimäisellä puoliskolla astuminen ja raskaaksi tuleminen on mahdollista. Koiran raskausaika on noin 60-67 vrk. Hedelmöittymishetkestä parin kolmen viikon kuluttua on mahdollista todeta raskaus. Koiran tiineys voidaan todeta fysiologisista muutoksista ( esim. käyttäytyminen), ultraäänellä n. 25 vrk kohdalla tai röntgenillä

Kun raskaus on todettu, on tärkeää antaa emälle oikeanlaista ravintoa. Monella eri koiranruokavalmistajalla on erityisesti tiineelle nartulle soveltuvaa täysravintoa. Näin varmistetaan, että raskaus menee mahdollisimman sujuvasti, ja ettei haitallisia terveysvaikutuksia esiinny.

5 vinkkiä koiran ruokintaan

Et voi antaa koirallesi ruuaksi pelkkiä tähteitä jos haluat, että lemmikkisi voi hyvin. Koira tarvitsee kunnollista ravitsemusta aivan kuten ihminenkin.

Asianmukaisella ravitsemuksella koirastasi tulee onnellisempi, karva on pehmeämpää ja kiiltävämpää.

Seuraavassa muutamia vihjeitä kun hankit lemmikillesi ravintoa.

Ensinnäkin, ei koskaan suklaata koiralle, varsinkin tumma suklaa on huono valinta. Suklaassa on ainesosia (mm. kofeiinia ja teobromiinia), joita koiran ruuansulatus ei pysty käyttämään. Joskus voi kestää jopa 18 tuntia sulattaa suklaa. Joissakin tapauksissa suklaan syöminen voi aiheuttaa koiran kuoleman. Muita vähemmän vakavia oireita ovat oksentelu, lisääntynyt virtsaamisen tarve, hyperaktiivisuus, yleinen heikkous, kouristukset ja ripuli.

Toiseksi, lue aina etiketistä, mitä koiranruoka sisältää. Varmistu, että ruokavaliossa on runsaasti proteiinia, koirasi karva pysyy sileänä ja kiiltävänä.

Kolmanneksi, ei ole kovinkaan viisasta antaa koiran syödä luita, koska luusta saattaa irrota teräviä siruja, jotka takertuvat kurkkuun ja aiheuttavat tukehtumisen. Jos kuitenkin haluat antaa koirallesi luita pureskeltavaksi, harkitse rustoisia vasikanluita.

Neljänneksi, useimmissa tapauksissa koiran ravintolisät ovat tarpeettomia. Kun koirasi ruokavalio on oikea ei mitään lisäravinteita tarvita. Jos kuitenkin epäilet, ettei koirasi saa ravinnosta kaikkia tarvittavia ravintoaineita, harkitse myös lisäravinteiden antamista.

Viidenneksi, älä koskaan syötä koirallesi raakaa kalaa tai munia. Ne voivat aiheuttaa koiralle iho-ongelmia ja joissakin tapauksissa karvanlähtöä. Lisäksi seurauksena voi olla ruokahaluttomuutta ja lihasheikkoutta.

Jos et ole varma koirasi ruokavalion monipuolisuudesta ja terveellisyydestä, neuvottele asiasta eläinlääkärin kanssa. Asiantuntijana hän osaa parhaiten kertoa sinulle, mitä olisi sisällytettävä koiran jokapäiväiseen ruokavalioon ja mitä olisi syytä välttää.

Koiratarvikkeita

Monet koiranomistajat ajattelevat, että tarvikkeet ovat vain ylimääräinen rahanmeno.Suuri osa myytävistä koiratarvikkeista on kuitenkin tärkeitä myös turvallisuuden kannalta. Tässä artikkelissa muutama sana joistakin niistä.

Useiden ei-koiranomistajien mielestä koiran omistajat yksinkertaisesti hemmottelevat lemmikkiänsä hommaamalla sille kaikenmaailman varusteita ja leluja. On kuitenkin olemassa joitakin varusteita, jotka ovat yksinkertaisesti välttämättömiä.

Kaulapanta on yksi niistä. Vaikka et välttämättä hankikaan viimeisen päälle hienoa ja kallista pantaa, on tärkeää hankkia ainakin yksi todella hyvä ja juuri sinun koirallesi sopiva panta. Oikea koko löytyy helposti kun kaksi sormea mahtuu vaivatta koiran kaulan ja pannan väliin.

Toinen elintärkeä varuste on koiran talutusnuora. Osta ainakin yksi hyvä, joka on oikean mittainen ja kyllin vahva juuri sinun koirallesi. Isolle koiralle paksu ja kestävä, pienelle koiralle riittää ohuempikin.

Muita keskeisiä koiratarvikkeita ovat ruoka- ja vesikupit. Kannattaa valita malli, jota lemmikkisi ei saa helposti kaadettua. Koirille on myös suunniteltu automaattisia juottojärjestelmiä, vähän samaan tyyliin kuin vesiautomaatit ihmisille. Etuina on mm. aina raikas ja puhdas vesi, tärkeä pointti joka koiralle.

Koirat rakastavat leikkiä, ja jos annat niille leluja pureskeltavaksi ehkäpä vältyt tuhotuilta tohveleilta ja huonekaluilta. Muista tässäkin asiassa lelun koko koiran koon mukaan.


Tottelevaisuuskoulutusta

Kaikki me olemme joskus nähneet koiran, joka ei osaa käyttäytyä. Omistaja huutaa koiralle,
yrittää ehkä rangaista sitä, mutta koira ei edes kuuntele. Huono käytös ei useinkaan ole koiran
vaan omistajan vika. Huonotapaisen koiran käyttäytymistä voidaan muuttaa oikealla
tottelevaisuuskoulutuksella.

Opetus parantaa monesti omistajan ja koiran yhteistoimintakykyä ratkaisevasti. Toiset uskovat, että täytyy olla ammattilainen voidakseen menestyksellä kouluttaa koiria tottelevaisuuteen, jotkut taas väittävät, että asiaan perehtynyt omistajakin osaa saman asian. Todellisuudessa molempia vaihtoehtoja yhdistelemällä päästään todennäköisesti parhaaseen lopputulokseen.

Aluksi pitäisi löytää kouluttaja, kannattaa kysellä koirakerhoista ja tutuilta koiraihmisiltä.
Jotkut kouluttajat tulevat mieluumin kotiin, koiran tuttuun ympäristöön. Tärkein asia koulutuksessa on hauskuus. Koiralle koulutuksen pitää olla leikkiä, eikä tylsää opettelua. Koira ei saisi huomata, että sitä koulutetaan.

Tottelevaisuuskoulutuksen täytyy myös koko ajan olla johdonmukaista, että se olisi mahdollisimman tehokasta. Hyvää käyttäytymistä pitää aina vahvistaa positiivisella palautteella, ja huonoa käyttäytymistä päinvastoin. Näistä periaatteista ei saa lipsua kertaakaan,
poikkeukset saavat koiran sekaisin eikä se enää ymmärrä mikä on oikein ja mikä väärin.